Suomen Metsästysmuseon näyttely Biisoninhyppyjä ja majavanrautoja esittelee Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuureiden metsästysperinteitä esihistoriasta nykypäivään. Näyttelyssä sukelletaan jännittävälle aikamatkalle Amerikan alkuperäiskansojen metsästystapojen äärelle aikalaiskertomusten, kuvamateriaalin sekä harvinaisten esineiden kautta. Näyttely esittelee eri alueilla ja eri kulttuureiden parissa esiintyneitä metsästystapoja ja -välineitä. Metsästettävä eläin, luonnonolot sekä pyyntivälineiden kehitys ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet metsästystapoihin. Ensikäden silminnäkijäkuvaukset valottavat erilaisia pyyntimenetelmiä.

Näyttelyssä on esillä harvinaisuuksia myös kansainvälisesti. Esillä oleva dena’ina-nuoliviine 1850-luvulta on yksi vain kuudesta tunnetusta säilyneestä viinestä maailmassa. Nuolikotelo päätyi Suomeen, kun Venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian palkkaama Hjalmar Furuhjelm kiinnostui Alaskan alkuperäisväestöstä ja hankki heidän esineitään. Nykyään nuoliviine on Hämeenlinnan kaupunginmuseon kokoelmissa.

Näyttelyssä on myös kirjaharvinaisuus, taiteilija George Catlinin matkakirjan ruotsinkielinen käännös vuodelta 1848. Museon ulkopuolelle, pääoven edustalle on pystytetty 8-metrinen toteemipaalu. Sen on veistänyt kanadalainen tsimshian-kansaan kuuluva taiteilija Hagwil-Gáax, Edward E. Bryant.

Aina ei metsästetty vain ruuaksi. Yleinen ja romantisoiva näkemys Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista luonnonkansoina, jotka elivät aina 1900-luvun alkuun asti sopusoinnussa ympäristönsä kanssa metsästäen vain omiin tarpeisiinsa, on stereotyyppinen ja vääristävä. Alkuperäiskansat olivat osa globaalia kaupankäyntiä jo 1500-luvulta lähtien.

Näyttelyn yhteydessä on julkaistu kirja Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurien metsästysperinteistä. Kirja on ensimmäinen suomenkielinen julkaisu aiheesta, ja sen kirjoittajat ovat alan eturivin asiantuntijoita Suomessa. Kirjaa on saatavilla museomyymälästä tai museon verkkokaupan kautta.