019 722 294

Tehtaankatu 23 A
11910 Riihimäki

Suomen Erä- ja metsästysmuseo kerää ja tallentaa suomalaista erähistoriaa ja eräperinteitä. Museo on eräkulttuurin tietokeskus, jonka laajat esine-, valokuva-, arkisto- ja kirjastoaineistot ovat kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä. Osa kokoelmista on yleisön nähtävillä näyttelyissä, mutta niihin voi tutustua myös Kantapuu-tietokannassa sekä Finnassa.

Suomen Erä- ja metsästysmuseon kokoelmat palvelevat laajaa asiakaskuntaa – museovieraita, tutkijoita, oppilaitoksia, tiedotusvälineitä sekä erä- ja luontoharrastajia. Museo on yhteiskunnan muisti, joka ulottuu yksilön muistia pidemmälle palvellen myös tulevia sukupolvia.

Museo tallentaa monipuolisesti erä-, metsästys- ja pyyntikulttuuriin liittyviä esineitä, valokuvia, kirjoja ja arkistomateriaalia sekä erätaidetta. Metsästysmuseo ottaa vastaan tallennustehtävänsä mukaisia lahjoituksia eri kokoelmayksiköihin.

Lahjoituksista sovitaan museon kokoelmahenkilöstön kanssa etukäteen. Lahjoituksista tehdään museon ja lahjoittajan välinen sopimus, jolloin omistusoikeus siirtyy museolle. Lahjoitettavan aineiston taustatiedot ovat tärkeä lisä tallennusta ja myöhempää tutkimusta varten.



Kokoelmien Rekisteri- ja tietosuojaseloste >>>.

Suomen Erä- ja metsästysmuseon kokoelmat kertovat monipuolisesti suomalaisen eränkäynnin historiasta ja sen muuttumisesta elinkeinosta harrastukseksi.

Museo tallentaa kokoelmiinsa erä-, metsästys- ja pyyntikulttuuriin liittyviä esineitä. Valtaosa museon esineistöstä on peräisin 1900-luvun alkupuoliskolta, mutta kokoelmissa on myös esineitä aina 1600-luvulta lähtien. Museon esinekokoelmissa on noin 25 000 esinettä.

Metsästysaseiden ja muiden pyyntivälineiden ja -laitteiden lisäksi kokoelmiin kuuluu muun muassa liikkumis- ja leiriytymisvälineistöä, jahtivaatteita ja erätaidetta sekä metsästysseuratoimintaan, koiraharrastukseen ja riistanhoitoon liitttyvää esineistöä. Museolla on myös merkittävä kalastusvälineiden kokoelma.

Museon laajat asekokoelmat näyttävät millaisilla aseilla Suomessa on hankittu ruokaa metsästä eri aikoina. Metsästysmuseo kerää ja tallettaa erityisesti suomalaisten asevalmistajien – niin pyssyseppien kuin asetehtaittemmekin – tuotteita. Asekokoelmiin kuuluu myös monien suomalaisten urheiluampujien käyttämiä kilpailuaseita. Patruunapakkauksia ja yksittäisiä patruunanäytteitä sekä muita ase- ja ampumatarvikkeita on lähes kaksi tuhatta.

Koti- ja ulkomaiset metsästystrofeet sekä muut eläinnäytteet muodostavat huomattavan osan museon esinekokoelmista. Kansainvälisestikin merkittävä osa museon trofeekokoelmia on museon perusnäyttelyn osana oleva Jaakko Ojanperän kokoelma, jossa on edustettuina yli sata eläinlajia tai alalajia – yhteensä noin 250 trofeeta.

Suomen Erä- ja metsästysmuseon kuva-arkisto tarjoaa lukuisia näköaloja suomalaiseen eräkulttuuriin ja monipuolista aineistoa tutkimukselle, julkaisuille ja näyttelyille. Kokoelma kattaa mm. seuraavat aihepiirit: erilaiset pyyntimuodot, pyyntivälineet, erävarusteet, luonnon virkistyskäyttö, retkeily ja luontokuvaus. Vanhimmat kuvat ovat 1800-luvun lopulta. 

Kuva-arkiston laajuus on noin 168 000 vedosta, diaa ja negatiivia, joista noin 35 000 kuvaa on luetteloitu. Kuva-aineistoa digitoidaan jatkuvasti lisää ja julkisiin valokuvakokoelmiin voi tutustua vapaasti Kantapuu-Finna tietokannassa. Tietokannan kautta voi myös antaa kuvista lisätietoja. Kuvatilaukset tehdään kokoelma-amanuenssille ensisijaisesti sähköpostitse.

Kuva-arkistoon kerätään aktiivisesti eräkulttuuriin liittyviä valokuvia. Kokoelmaa kartutetaan noudattaen museon kokoelmapoliittisen ohjelman linjauksia. Valokuva-arkistoon talletetaan sekä historiallisia että nykypäivän dokumentointiin liittyviä kuvia analogisessa ja digitaalisessa muodossa. Kuvakokoelmiin liitettävistä valokuvista toivotaan mahdollisimman tarkkoja perus- ja taustatietoja.

Kaikissa valokuva-arkistoon liittyvissä kysymyksissä yhteydenotot sähköpostitse tai puhelimella kokoelma-amanuenssille.

Suomen Erä- ja metsästysmuseon arkisto on suomalaista eräkulttuuria tallentava erikoisarkisto. Kokoelmiin tallennetaan eräkulttuuriin liittyviä yksityisten henkilöiden, metsästäjäjärjestöjen sekä metsästysseurojen arkistoja. Lisäksi kerätään metsästys- ja eräperinnettä. Arkisto toimii myös Suomen Metsästäjäliiton päätearkistona. Luetteloituja arkistoja löytyy lähes 150 metsästysseuralta ja kymmeniltä yksityishenkilöiltä. Lisäksi arkistossa on pienpainatteita, muistitietohaastatteluja, kokoustaltiointeja, videoita ja eräaiheisia lauluja sisältäviä äänitteitä.

Arkistonmuodostajien kokoelmien perustiedot on siirretty Finna-Kantapuuhun. Niihin pääsee tutustumaan ottamalla yhteyttä suoraan museoon ja varaamalla ajan arkistoon tutustumiseen. Arkistoluetteloita ei julkaista Finnassa, mutta niitä voidaan pyynnöstä lähettää asiakkaille sähköpostilla.

Arkisto ei lainaa eikä luovuta lahjoitettuja aineistoja edelleen yksityishenkilöille. Lahjoittajia pyydetään ottamaan yhteyttä museoon luovutusohjeiden saamiseksi.

Arkisto on avoinna ma – pe klo 9.00 – 16.00. Yhteydenotot puhelimella tai sähköpostilla.

Suomen Erä- ja metsästysmuseon kirjasto hankkii, vastaanottaa, tallentaa ja välittää erä- ja metsästyskulttuuriin sekä luonnon virkistyskäyttöön liittyvää tietoa. Kaikille avoimen tutkimuskirjaston keskeisiä aihealueita ovat metsästys, kansatiede, eläintiede, riistanhoito sekä aseet ja ammunta. Kirjastoon tallennetaan myös eräkulttuurin muita osa-alueita, esimerkiksi retkeilyä ja kalastusta käsitteleviä kirjoja. Asiakkaille tarjotaan tietopalvelua ja kaukopalveluna välitetään kopioita sekä lukusalilainoja; kotilainoja ei anneta.

Kirjaston kokoelmat sisältävät pääasiassa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa julkaistua alan kirjallisuutta 1600-luvulta nykypäivään. Metsästysaiheiset kokoelmat pohjautuvat professori Carl August Borgströmin (1909–1988) lahjoittamalle mittavalle, yli 10 000 niteen kokoelmalle. Metsästyslait ja -asetukset löytyvät Ruotsin vallan ajalta 1600-luvulta lähtien. Petopyyntioppaat, pitäjänkertomukset ja väitöskirjat 1700-luvulta edustavat varhaisinta alan kirjallisuutta. Kirjasto vastaanottaa lahjoituksia; erityisesti metsästysseurojen historiikit ovat toivottuja lahjoituksia. Lehtiä on kokoelmissa 1800-luvulta alkaen.

Kokoelmiin voi tutustua verkkokirjaston sivuilla osoitteessa: metsastysmuseo.verkkokirjasto.fi.

Kirjasto on avoinna ma-pe kello 9-16. Yhteydenotot puhelimella tai sähköpostilla, 

Suomen Erä- ja metsästysmuseon perustutkimukseen kuuluvat museon kokoelmien taustojen selvittäminen ja syvennetty luettelointi. Tutkimusta tehdään näyttelyjen ja julkaisujen taustatyöksi. Yksittäisiin asiakastiedusteluihin vastaaminen saattaa myös vaatia tutkimustyötä.

Tutkimusyhteistyötä tehdään yliopistojen, muiden museoiden ja muistiorganisaatioiden sekä vapaiden tutkijoiden kanssa. Erä- ja metsästysmuseon kokoelmista löytyy mielenkiintoista aineistoa eri alojen opinnäytetöihin, tutkimuksiin ja historiikkeihin.

Museon Metsästyksen muistitieto -hankkeessa kerätään suunnitelmallisesti metsästysperinnettä ja -kulttuuria haastattelemalla vanhoja metsästäjiä tai eri tavoin eränkäynnin parissa toimineita henkilöitä. Haastattelut talletetaan museon arkistoon tutkimuskäyttöön. Mikäli tiedät jonkun hyvän kertojan tai haluat itse kertoa muistojasi, ota yhteyttä museon henkilökuntaan.

Lisäksi museo toteuttaa metsästykseen ja eräkulttuuriin liittyviä perinteen ja muistitiedon keruuhankkeita yhdessä metsästäjäjärjestöjen ja toisten muistiorganisaatioiden kanssa. Viimeisimpänä keruuhankkeena museo ja Suomen Metsästäjäliitto keräsivät talteen 1970-luvun metsästys- ja kalastusmuistoja. Muistoja eräkontista -keruun tiedot ja vastauslomakkeet löytyvät täältä: https://www.metsastysmuseo.fi/muistoja-erakontista-keruu

Museo tekee nykydokumentointia oman tallennusalueensa piirissä. Erä- ja metsästysmuseo on myös mukana valtakunnallisessa Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyössä (TAKO). TAKO:ssa mukana olevat museot ovat ryhmittyneet seitsemään yhteiskunnan eri osa-alueita tarkastelevaan pooliin. Museo on jäsenenä Ihminen ja luonto -poolissa.

Suomen Erä- ja metsästysmuseo © 2026–